Kaikkeen pystyy, mihin ryhtyy. Tämän olen oppinut monitaitoiselta äidiltäni. Kaikenlaiseen olen jo tähän asti viljelijän taipaleellani ryhtynyt. Nyt hyppään taas uusiin saappaisiin, vai pitäisikö sanoa työkenkiin ja myssyyn. Olen nimittäin ryhtymässä hillonkeittäjäksi.
Kaikki alkoi oikeastaan kalastusinnostuksestani. Sain apeltani joululahjaksi kaksi katiskaa. Heti keväällä piti tietysti hakea niihin kalamerkit naapurin Ollilasta. Merkkien kirjauksen lomassa tuli puhe, että Ollilat olivat eläkeiän lähestyessä aikeissa luopua 20 vuotta jatkuneesta marjojen jatkojalostuksesta. Siitä syttyi kipinä oman hillopatani alle.
Hauduttelin ajatusta koko kesän. Syksyllä tapasimme taas porukalla ja juttelimme lisää mahdollisesta hillojen ja mehujen valmistuksen siirtämisestä meille Nikkarille. Päätös kai kypsyi pikkuhiljaa mielessäni, koska syyskuussa olin jo Ollilan Annikin mukana keittämässä hilloa ja pitämässä tuote-esittelyä Citymarketissa.
Nyt, vuoden kypsyttelyn ja perehdytyksen jälkeen vaihdos todella toteutuu. Annikki on keittänyt viimeiset erät hilloja ja seuraavaksi padat porisevat meillä. Hillojen myötä ja Ollilan Pekan ja Annikin rohkaisemana alkoi myös mansikan viljelyni.
Periaatteina aitous ja kotimaisuus
Hillojen reseptit ja maut pysyvät samoina. Vain etiketit ja keittäjä vaihtuvat. Ollilan hilloissa on aina ollut periaatteena aidot maut. Maku tulee oikeasti marjoista, ei sokerista. Hillojen marjapitoisuus on kaupan hillohyllyn korkeimpia. Käsin pakkaaminen ja hyvä hygienia mahdollistavat myös säilöntäaineettomuuden. Lisäksi hilloissa on Hyvää Suomesta -joutsenlippu kotimaisuuden takeena.
Pääosa marjoista tulee hilloihin edelleen Ollilasta. Mansikat saan ensi kesästä lähtien omalta pellolta. Vain mustaherukka ja tyrni ovat marjoja, jotka kasvavat Etolan kylän ulkopuolella, nekin ovat tietysti kotimaisia.
Hillomaut tulevat Ollilan Annikin vuosien varrella hiomista resepteistä. Makea herkutteluhillo mansikka-anis eli Ansku on hänen nimikkohillonsa. Muskatar on vähemmän makea mustaherukan ja marja-aronian sekoitus. Oma suosikkini Tyrnitar, keltainen vadelma-tyrni, sopii erinomaisesti vaikka juustojen kaveriksi tai paahtoleivän päälle. Prinsessa hillossa yhdistyy mieto pensasmustikka ja runsas mansikka. Löytyy valikoimasta vielä ihan pelkkä mansikkahillokin, mutta tämäkin erottuu joukosta runsaalla marjaisuudellaan.
Oman tuotemerkin hillojen lisäksi Ollilassa on valmistettu vuodesta 2004 Stockmannin Private label-hilloja, jotka muuttuivat vuonna 2018 Food Market Herkun hilloiksi. Jatkan myös näiden hillojen valmistusta ensi syksystä lähtien. Makuina Herkun hilloissa ovat lakka, mustikka, mesivadelma ja mansikka.
Padat muuttokuormassa
Viime viikolla hillopadat muuttivat tykötarpeineen vajaan kilometrin matkan Ollilasta tänne meille. Hillopajani on järjestelyä ja kattiloiden kytkemistä vaille valmis ensimmäiseen keittoon. Mansikkaa ja parsaa varten tarvittavat kylmä- ja pakkashuoneet ovat vielä rakentamatta, mutta niidenkin aika tullee syksymmällä.
Nikkarin Maatilan hilloja voi bongata Hämeenmaan isompien S-kauppojen ja hyvinvarustettujen K-ryhmän kauppojen hyllyiltä syksystä alkaen. Food Market Herkkujen Herkkuhillot tulevat olemaan minun valmistamiani vähän myöhemmin syksyllä.
Onhan se vähän huvittavaa, että en ole koskaan aiemmin edes tehnyt kotihilloja ja nyt alan keittämään niitä satoja kiloja. Mutta kaikkeen pystyy, mihin ryhtyy eli toisin sanoen en epäile hetkeäkään ettenkö oppisi hyväksi hillonkeittäjäksi.
