Tilan tarina

Nikkarin Maatilan kumpuilevat pellot ja punamultaiset rakennukset sijaitsevat Hämeenkosken pitäjän Etolan kylässä. Täällä Salpausselän harjun kainalossa viljelemme peltojamme suurella sydämellä. Viljelyn lisäksi huolehdimme metsistä, maatalousluonnosta ja maisemasta. Tilamme sijaitseekin maakunnallisesti arvokkaalla Etolan kylän maisema-alueella.

Visiomme on tuottaa puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa ekologisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Meille on tärkeää myös pysyä mukana ruuantuotannon kehityksessä ja jatkaa tilan vuonna 1745 alkanutta sukupolvien ketjua.

Kestävyys on yksi tuotantomme arvoista ja siksi olemme mukana yhtenä sadasta tilasta BSAG:n Carbon Action -hankkeessa.

Viljelyssä

Luomupelloillamme kasvaa vihreää parsaa, mansikkaa, kauraa, härkäpapua ja nurmea. Lisäksi meillä on tilan pihapiirissä metsälaitumia, joita ennallistaa oma kahdeksan uuhi-lampaan maisemanhoitokatraamme.

Viljelyn lisäksi valmistamme säilöntäaineettomia ja runsasmarjaisia artesaanihilloja omista ja naapuritilamme marjoista.

Tilan väki

Tilaa pyörittää viljelijä Saara. Hän luki itsensä agronomiksi ja halusi jatkaa myös sukutilan viljelyä. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2011 kesällä. Valmistumisensa jälkeen Saara on kerännyt työkokemusta ja verkostoja sekä maatalouden neuvonnan että edunvalvonnan aloilta. Vuoden 2018 alusta hän hyppäsi täysipäiväiseksi viljelijäksi.

Harjoittelukesänään K-koetilalla Hauholla Saara löysi isännäksi hauholaisen Teron. Tero auttelee tilan töissä aina ehtiessään.

Tilanväkeen kuuluvat myös parin kilometrin päässä asuvat Saaran vanhemmat sekä tilan vanhassa päärakennuksessa asuva setä. Vanha polvi häärii aktiivisesti töissä mukana. Ylimääräisille käsipareille ja traktorikuskeille onkin etenkin touko- ja puintiaikaan kovasti tarvetta.

Lampaat

Vanha navetta sai uusia asukkaita kesällä 2014, kun sinne muutti viisi suomenlampaan uuhikaritsaa. Siitä lähtien lampaat ovat elävöittäneet tilan elämää ja pihapiiriä. Aikuisia uuhia on nykyään kahdeksan ja niiden työnä on huolehtia kesäisin pihapiirin laitumista. Lampaat ovat tulleet osaksi perhettä ja miljöötä ja niiden seurasta nauttii koko tilan väki.

Nikkarin Maatilan lampaat metsälaitumella
Maisemanhoitolampaat työssään metsälaitumella

Historia

Aitan katonharjalla pyörivän sukuviirin lukema 1745 kertoo, että Nikkarit ovat viljelleet samoja vainioita Hämeenkosken Etolassa jo pian 300 vuotta. Tai eivät kirjaimellisesti aivan samoja. Etolassa nimittäin toteutettiin tilusjako 1800-luvun lopulla. Jaossa osa aiemmin kylän keskellä sijainneista taloista sijoitettiin kauemmas. Niin myös Nikkarin talo ja osa talousrakennuksista siirrettiin hirsi kerrallaan nykyiselle paikalleen, mäen päälle kylän keskuksesta koilliseen.

Nikkarin taloa on ehtinyt viljellä jo kahdeksan sukupolvea. Peltoja on kylvetty ja metsiä hoidettu hämäläisellä tarmolla ja ahkeruudella. Nykyisen viljelijän isovanhemmat, mummu ja pappa, lypsivät vielä lehmiä vuonna 1935 valmistuneessa punatiilisessä kivinavetassa. Viimeiset lehmät lähtivät 1980-luvulla. Mummu oli tullut taloon naapurikylän Heikkilästä, joka oli myös Nikkarin rajanaapuri. Seuraava polvi viljelikin tiloja jo yhtenä kokonaisuutena.

Seuraavan polven kolme veljestä viljelivät tilaa osittain omien palkkatöidensä ohessa ja tilalla keskityttiin peltojen perusparannuksiin sekä muun muassa sokerijuurikkaan viljelyyn. Viimeisin sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2011. Nykyinen viljelijä Saara on tilan kahdeksatta sukupolvea.